We Harvest Wind: Thijs Biersteker edistää muutosta taiteen avulla
Taide on viestintää. Se resonoi meidän kaikkien kanssa tavalla, jota harva meistä pystyy täysin sanoittamaan. Myöskään välineellä ei ole väliä. Olipa kyseessä veistos tai laulu, akryyli tai alabasteri, taide herättää reaktion. Näin ollen se on uskomattoman tehokas tapa välittää viestiä, sillä se puhuttelee suoraan yleisön tunteita ja luo yhteyden. Juuri siksi Thijs Biersteker tekee sitä, mitä tekee.
TietoisuustaiteilijaBiersteker tekee interaktiivisia installaatioita, jotka nostavat esiin ajankohtaisia aiheita. Biersteker luo tiiviissä yhteistyössä sekä ESA:n että UNESCO:n tutkijoiden kanssa teoksia, jotka kutsuvat yleisön osallistumaan ja luovat voimakkaan yhteyden ajankohtaisiin ympäristöä ja yhteiskuntaa koskeviin haasteisiin.
"Ilmastokriisiä koskevat nykyiset luvut voivat olla hämmentäviä", hän toteaa. "Minun tehtäväni on ottaa nämä numerot, nämä faktat, ja muuntaa ne tunteiksi. Näin voimme luoda toimintaa ja saada aikaan todellista muutosta."
Woven Studio, Bierstekerin ja studion johtajan Sophie de Kromin perustama tuotantostudio sijaitsee ZaandamissaDe Hoop -nimellä ("usko" hollanniksi) tunnetussa taiteilijakollektiiviksi muutetussa entisessä teollisuuskompleksissa. Woven Studio valitsi De Hoopin sijaintipaikakseen yli 150 taiteilijakollegansa läheisyyden vuoksi. "Jos tarvitsemme apua metallintyöstössä, laserkaiverruksessa tai muussa, se on kahden minuutin kävelymatkan päässä", de Krom iloitsee. "Toimitusketjumme on uskomattoman paikallinen."
Bierstekerin prosessi ei ole yhden miehen operaatio. Jokaisen projektin takana on 12-20 hengen tiimi, eikä tässä ole vielä laskettu mukaan edellä mainittuja tutkijoita, jotka tarjoavat asiantuntemustaan sen varmistamiseksi, että kukin taideteos perustuu tarkkoihin tietoihin.
Myös tekniset näkökohdat on otettava huomioon. Bierstekerin uusin taideteos We Harvest Wind on sarja halkaisijaltaan 3 metrin kokoisia lapoja, jotka pyörivät 6 metrin korkuisen keskustornin ympärillä. Näyttelyn kävijät suuntaavat tuulettimia teosta kohti useista eri kulmista, jolloin lavat kääntyvät ja koko rakennelma lähtee liikkeelle. Itse lavat on joko 3d-tulostettu kierrätysmuovista rotterdamilaisessa The New Raw -studiossa, tai ne on rakennettu sveitsiläisen innovatiivisten materiaalien kehittäjän Bcompin valmistaman pellavakomposiitin vieläkin ympäristöystävällisemmästä versiosta.
Taideinstallaatio antaa tuulen voiman kirjaimellisesti ihmisten käsiin. Näin se samalla symboloi ja toisaalta korostaa tarvetta siirtyä välittömästi uusiutuvaan energiaan. Sähköautoissa on vielä paljon kestävään kehitykseen liittyvää potentiaalia. Vihreä energia on avain tulevaisuuteen.
01/08
Sen lisäksi, että se symboloi innovointia ja teknologian käyttöä ainoan kotiplaneettamme säilyttämiseksi, se on myös taiteellinen tulkinta omasta Polestar 2 elinkaariarvioinnistamme. Woven Studio teki tiivistä yhteistyötä Polestar R&D UK:n Ross Kelkin sekä Polestarin pääkonttorin Fredrika Klarénin ja Lisa Bolinin kanssa koko projektin ajan sekä verkkokokouksissa että materiaalinäytteiden postituksessa. Teoksen piti olla sekä tarkka että vakuuttava. Vaikka sen ei välttämättä olisi tarvinnut parantaa jo aiemmin tehtyä, se onnistui siinäkin.
Ei riitä, että luodaan taidetta, joka tuo esiin ajankohtaisia ympäristökysymyksiä. Myös itse taiteen ja sen tekemisen on oltava mahdollisimman kestävää. On todella tekopyh ää aiheuttaa ympäristölle haittaa luodakseen taidetta, joka luo tietoisuutta ympäristöhaitoista.
Bcompin pellavakomposiitit, jotka esiteltiin ensimmäisen kerran Polestar Preceptissä, sisältävät liimaa, joka on valmistettu osittain öljyn sivutuotteista. We Harvest Wind -teoksessa käytettiin sen sijaan Wovenin ja Polestarin kehittämää uutta, täysin biohajoavaa, maissipohjaista liimaa, jota saatetaan hyödyntää myös tulevissa Polestar-autoissa. "Luulin, että laatikko oli tyhjä, kun se saapui, sillä pellavapalat olivat niin kevyitä", Biersteker muistelee.
Pyörivät lavat, olivatpa ne kuinka kevyitä tahansa, voivat olla vaarallisia. Ja koska ne pyörivät nopeammin, kun tuulettimet kohdistuvat suoraan niihin, oli otettava käyttöön turvatoimet. Tässä Ian Considine astuu mukaan kuvaan.
Woven Studion teknisenä johtajana Considine valvoo jokaisen teoksen käytännön toteutusta ja toteuttaa Bierstekerin ja hänen työtovereidensa luomia visioita. "Meillä oli viiden kuukauden määräaika, jonka kuluessa piti päästä alkuperäisestä konseptista valmiiseen teokseen", hän selittää. "Se ei ole kovin pitkä aika." Ensimmäinen versio sisälsi turbiineja, joiden prototyypit seisovat Woven Studion pääsisäänkäynnin ja vastapäätä olevan Zijkanaal H -kanavan välissä. Turbiinit saivat kuitenkin teoksen pyörimään vaarallisella nopeudella. Tarvittiin uusi lähestymistapa.
Ratkaisu? Keskitornin varrella oli joukko sisäisiä moottoreita, joiden napojen ympärillä olevat magneettikytkimet välittivät voiman. Lisäksi nämä moottorit mahdollistivat sen, että taideteos pyöri jatkuvasti meditatiivisella nopeudella, mikä houkutteli katsojaa ja vihjasi uusista tavoista tuottaa energiaa taideinstallaatiota ympäröivien seinien ulkopuolella.
Taide herättää katsojassa jotakin. Arvostusta teoksen estetiikkaa kohtaan, ihailua näytteillä olevaa omaperäisyyttä kohtaan, jopa tunnereaktion, jota ei voi selittää. Bierstekerin käsissä se lähettää myös voimakkaan kaksiosaisen viestin.
Kyllä, meillä on ilmastokriisi.
Ei, vielä ei ole liian myöhäistä tehdä asialle jotain.